Vappumarssi joka meni metsään

Toissa-aamulla mietin, jos pitäisi pistää simat tulemaan. Myöhemmin katsoin kalenteria ja huomasin, että oli vappuaatto. Vappu? Tänään? Meneekö tää juttu multa kokonaan ohi tänävuonna kun mä olen tääällä landella kaukana kaikista sosiaalisista konteksteista? Hmm…

Jäin ajattelemaan asiaa ja hetken se mieltäni vaivasikin, kunnes oivalsin että voisin järjestää oman vappumarssin ja marssia metsään. Vähän niinkuin oma manifesti siitä, etten enää haluu roikkua tossa epäoikeudenmukaisessa järjestelmässä mukana vaan haluun olla vapaa. Siitä ulkona ihan kokonaan!

——-

Marssiessani metsään pysähdyin poimimaan vuohenputkia. Kerääsin niitä kokonaisen kopallisen täyteen, jonka jälkeen käännyin takaisin ja kävin tyhjentämässä koppani ja laitoin ne kuivumaan.. Nämä minä säästän talveksi– ajattelin.

Lähdin takaisin ulos ja ajattelin kaikkia niitä ihmisiä, jotka jälleen kerran olivat marssimassa ulkona, lippuineen ja maskeineen tai sitten ihan vaan lippuineen kaupunkien kaduilla. Mietin noita pölyisiä katuja, jotka olivat vasta menneellä viikolla aiheuttaneet minulle kevätflunssan. Ajattelin kaikkia niitä eliitin symbooleillaan päällystämiä kortteleita, missä luokkaeroja ja työn rasittavuutta oli haastava paeta.. Yhtäkkiä minua ei harmittanut enää ollenkaan että minun marssini tänä vuonna meni ihan metsään, sillä metsässä koen olevani vapaa. Eikö se ollut sen kaiken päämäärä? Luonnossa on kaikki mitä ihminen tarvitsee ja siellä olemisen mahdollisuutta ei meiltä vielä ole riistetty. Luonto ei riistä.

Ajattelin niitä tehdastyöläisiä Bangladeshissä, jotka tuskin viettivät vapaapäivää työväenjuhlan kunniaksi ja pohdin onko täällä vuotuiseksi muodostuneella yhteisöllisyyttä pönkittävällä marssimisella heidän elinoloihinsa mitään merkitystä? Tuskin. Traditiot ovat kyllä hienoja ja usein myös kovin voimauttavia kokemuksia, mutta jos kaduilla marssiminen vappuna todella muuttaisi jotakin, luulisi sen jo tapahtuneen viimeisen sadan vuoden aikana..

Hmmm..

Jos tavoitteena on saavuttaa jokin pysyvä muutos, miten kuvittelemme saavuttavamme sen jos emme ole valmiita muuttamaan omia toimintatapojamme?

Yhtäkkiä metsässä oleminen tuntuukin todella hyvältä. Jään ajattelemaan, mitä tapahtuisi jos yhtäkkiä ketään ei ilmestyisikään vappumarssille vaan kaikki lähtisivätkin samoilemaan metsään, katsomaan sitä maailmaa, missä ulkoiset puitteet eivät varsinaisesti aseta ketään eriarvoiseen asemaan. (Tai no, okei, asettaa liikkumisen kannalta.. pyörätuolilla on vaikea kulkea metsässä, myönnän.) Metsällä on ihmisen mieleen rauhoittava vaikutus, yhtäkkiä en olekaan enää keskellä kestämätöntä luonnottomuutta tai epäoikeudenmukaisuutta. Voin itseasiassa unohtaa ne hetkeksi kokonaan jäädessäni seuraamaan pientä puroa, joka puikkelehtii puiden lomassa kohti pientä lampea. Lammen rannassa tuoksuu suopursulle. On niin hyvä olo että alkaa pissattaa. Ajattelen, miten mahtavaa se on, ettei tarvitse edes pidättää kun on metsässä! Järjestyshäiriöitäkään ei mailla eikä halmeilla.. Ei edes järjestyksen aiheuttamia sellaisia. (Tai myönnettääkööt, tiedän kyllä mihin tämä metsä loppuu ja mistä hakkuuaukea alkaa.. Sinne en tänään mene miettimään minkä paperilörpsykkeiden takia sekin metsä on jouduttu kaatamaan. )

Näen uuden fläshin Hakaniementorilta, jossa muutama piskuinen toimittaja ihmettelee tätä vappumarssin joukkokatoa ja yrittää ymmärtää mistä oikein on kysymys. Naurattaa. Naurattaa vielä enemmän kun tajuan, että mulla on ihan hyvä olla!

On tässäkin työväenjuhla.. Päätän palata talolle. Käyn hakemassa vähän kompostimultaa sisälle. Etsin kasvit, jotka pitää koulia suurempiin ruukkuihin. Siivilöin mullan. Asettelen ruukunpohjalle sanomalehden johon painan kynsillä muutaman reiän ja sen päälle kiviä ja sitten multaa. Mietin sitäkin jostain kuultua ajatusta, että vappuna ei pitäisi tehdä töitä. Paskat. Mä teen töitä tänään, koska tää työnteko tuntuu musta kuin se olis jo yhtä juhlaa. Ja jos mä onnistun, niin vuoden päästä mä todellakin juhlin. Mut en siksi, että vappuna on ylimääräinen vapaapäivä, vaan siksi että oon todistanut itselleni, että voin olla sortavasta järjestelmästä vapaa joka päivä.

Hyvää työnjuhlaa vaan väelle. Meikä kuittaa ja odottelee et pääsee kunnolla kiinni tohon maan muokkaamiseen! 😉 ehkä jo ensiviikolla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s